Paluu eurooppalaisille aikavyöhykkeillekin sujui yllättävän kivuttomasti. Lento lähti puoli viiden aikaan illalla Chicagosta ja oli perillä puoli kahdeksan aikaan aamulla Belgian aikaa (= puoli yksi yöllä Chicagon aikaa). Tein töitä suurimman osan lennosta, jolloin pääsinkin perjantaiaamuna lentokentältä suoraan kotiin nukkumaan muutamaksi tunniksi ja sitten olinkin jo normaalissa viikonloppuaikataulussa.
Ameriikasta enimmät tulikin jo kerrottua edellisessä viestissä. Välillä ajattelu tahtoi olla hieman omamaakeskeistä. Ka tässä, pieni keskustelu matkalla toimistolta kaupungin keskustaan lounaalle. Autolla siis, tietysti.
- Minkälaisella autolla ajat kotona?
- Öö, oikeastaan mulla ei ole autoa...
[kerätään maahan pudonnut leuka ja kolmen metrin kehää pyörivät silmät talteen]
- ...tuolla meilläpäin kun tuo joukkoliikenne on sen verran hyvää, että sillä pääsee yleensä paljon nopeammin, halvemmin ja kätevämmin.
[hieman lisää hämmentyneisyyttä]
Hetken päästä jatkamme:
- Lähden käymään ensi kuussa Ranskassa, on varmaan hassun näköistä, kun ajavat väärällä puolella
- Ööö, ¿que?
- Niin eikös overseas ajella toisella puolella?
- No, melkein...
Toki on myönnettävä, että välillä tulee ajateltua itsekin hieman kotimaisittain, mutta yleensä nyt edes jonkinlainen, ainakin eurooppalainen näkökulma tulee huomioitua.
Tänään keräsin voimani ja lähdin viimeisen Belgia-sunnuntain kunniaksi käymään Antwerpenissa. Ihan hauska kaupunki sekin. Joskin tätä kaupunkimatkailua on tullut viime aikoina harrastettua vähän enemmän kuin tarpeeksi, alkaa toisinaan jo turtua kaupunkikiertelyyn.
Niin Brysselissä kuin Antwerpenissakin oli tänään autoton sunnuntai. Toisin kuin Helsingissä, jossa suurin piirtein kahdella kävelykadulla ajaminen on poikkeuksellisesti kiellettyä, autoton tarkoittaa oikeasti autotonta. Koko Ring 0:n (joka vastaa suurin piirtein Kehä I:tä, mutta on oikeasti kehä) sisäpuolella ajaminen on kiellettyä. Singaporesta reilu vuosi sitten muutanut kollega oli viime vuonna aiheesta tietämättömänä kokeillut, ja oli ollut mukavan rauhallista. Kunnes tuli poliisi ja sanoi soo-soo.
Autojen korvikkeena oli kaksi ja puoli tsiljardia pyörää, ja ainakin ksiljardi ihmistä yritti matkustaa pyörän kanssa metrossa. Kuulemma kuitenkin yhden taukopäivän vaikutus kaupungin saastearvoihin on aika merkittävä.
Lopuksi laitan vaihteeksi pari kuvaa, kännykästä tällä kertaa.
Ensin Chicagon lentoaseman junanoviopasteet. Tällaiset pitää saada Brysselin metroon ja heti, kaikilla on aina hillitön kiire kiilata sisään vaikka ulos vyöryisi oviaukon leveydeltä porukkaa. Lastenvaunut on ihan hyvä lisäase, mun yli on ajaettu ainakin pari kertaa. Helsinkiläiset on näihin verrattuna metrokäyttäytymisen mestareita.
Tämä veijari oli taas Ameriikan-hotellissani odottelemassa. Sopi jotenkin hyvin paikan tunnelmaan.
Ja tämä taas on toisenlainen hotellikoriste, Haagista. Lieneekö ollut joku suomenruotsalaishotelli?Nyt kohti unia ja viimeisen työviikon haasteita! (latteudet vaan jatkuvat...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti