Kuvat hämäävät. Niissä ilma näyttää melkeinpä hyvältä, vaikka tiistaina valitinkin kovasti sateista ja kylmää säätä. Se johtuu siitä, että sateella kuvaaminen ei jostain syystä kovin paljoa inspiroinut, vaan kuvat ovat siltä auringoisemmalta osuudelta. Mutta siellä kyllä satoi ihan oikeasti. Juujuu.
Lähes ensimmäisenä meitä tervehti lohikäärme. Tämä Puff-yksilö ei ole tehty paperista, vaan lähinnä juomatölkeistä ja muusta kierrätysmateriaalista. Varsinainen ekodragoni siis.
Notre Damen edustalla oli kesyjä lintuja. Kuvan käsi ei liity tapaukseen, vaan kuuluu jollekin tuntemattomaksi jääneelle turistille.
Tämä on se Pompidou. Vaikka ulkonäkö saattaakin hämätä, se ei ole rakennustelineiden peitossa, vaan näyttää ihan oikeasti tuolta. Toisella puolella julkisivulla kiertävät viemärit ja muut putket. Kiasma–Pompidou: 5-1.
Kunnon kylterinä piti tietysti ottaa kuva myös pörssistä.
Ei vissiin ollut ihan paras päivä patsaalle. Mutta piristyös, oi patsas, elämä voittaa jälleen!
Tässä La Basilique du Sacré Coeur de Montmartre, komeahko kirkko mäen päällä.
Tässä näkymä kirkon vierestä, sen samaisen mäen päältä. Tässä kuvassa kyllä sataa.
Sitten toinen pakollinen turistikuva.
Yhä ylös yrittää...
...vielä on portaita jäljellä...
...ja vielä 680 portaan kohdallakin jäi näin paljon jäljelle. Tämän ylemmäs ei hissittä (ja jonottamatta) päässyt. Jottei nyt tarvitse blogia Julkisen Sanan Neuvostossa käsitellä, niin kerrottakoon rehellisyyden nimissä, että kaksi edellistä kuvaa on otettu vasta matkalla alaspäin. mutta kyllä ne portaat samalta näytti ylöspäinkin mennessä!
Ja maisemat täältäkin olivat aika hyvät, sunnuntaiaamun poikkeuksellisen aikainen lintu nappasi tässä tapauksessa auringonpaisteen tornikäynnin ajaksi, sitten alkoi sataa.
Luulis olevan tylsää asua näin yksitoikkoisessa kaupungissa. On tuolla sentään pari eriväristä kattoa.
Aina sanotaan, että kuvat on kivempia, jos etualallakin on joku kohde. Tässä se kohde nyt sitten on.
Tässä osa hissijonosta. Siis pieni osa. Ei sinne nyt niin pitkä matka ollut, että olisi kannattanut tuossa seisoskella, etenkin kun nämä kököttäjät tuskin ehtivät ylös ennen kuin alkoi sataa. Hähää.
Lisää jonoa...
... ja vielä lisää. Se oli siis oikeasti pitkä jono.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti