Hei Nizzasta. Tämä viikko on ollut vähän tavallista haastavampi ja vaihtelevampi, joskaan ei kovin hyvässä mielessä. Tänään vuorossa siis lähinnä valitusta... Huomasin nimittäin tiistaiaamuna olevani kuumeessa, joskin vielä aamulla aika miedossa. Lähdin käymään töissä, ja ennakkoarvailujen mukaan 1,5 tunnin työpäivän jälkeen nenä kääntyi kohti kotia ja peiton alustaa.
Koska tarvitsin vapaata töistä, tilasin lääkärin. Belgiassa julkinen terveydenhuolto on tuntematon käsite ja lääkäri tulee käytännössä samalla hinnalla kotiin kuin huoneeseensa, joten tilasin kotilääkärin. Suositusten perusteella vielä suomalaisen, kommunikointi taudinkuvasta ranskaksi ja/tai hollanniksi olisi voinut olla haastavahkoa. Lääkärimaksusta kai pitäisi saada takaisin ainakin osa, jos osaa ja jaksaa hakea. Kela on siis vastaanottanut kirjelmäni ja olen päässyt turvattomuuden tilasta takaisin Suomen sosiaaliturvan piiriin. Huraa!
Hassua tässä on se, että muita oireita kuumeen lisäksi ei ollut, joten en maanantaina osannut yhtään edes aavistaa tulevani kipeäksi. Lääkärikin koputteli, kurkki ja kuulosteli, mutta ei mitään poikkeuksellista vikaa oikein löytänyt. Ikävää tässä oli se, että torstaina oli suunniteltu lähtö Nizzaan, ensin pariksi päiväksi töihin ja sitten viikonlopuksi lomailemaan.
Keskiviikkona ja torstaiaamuna olo oli aika paljon parempi, vaikka lämpöä vielä olikin, joten päätin lähteä. Lento ei tuntunut missään, ja muutenkin torstai meni ihan kivasti. Illan vietin kyllä lähinnä hotellihuoneessa tennistä ja BBC Worldia katsellen sekä nukkuen. Etenkin kun hotelli oli lentokentän lähellä, eli kaupunkikaan ei ollut ihan kulmalla.
Tänään aamulla luulin jo olevani melkein ok, mutta iltapäivällä takapakki yllätti ja kuume nousi taas. Eli nyt makailen hotellihuoneessa, tällä kertaa lähempänä keskustaa, ja katselen CNN:ää ja rantalentopalloa. Ja nukun. Telkkari on huonompi kuin eilen... Langaton verkko valitettavasti toimii vain aulassa, joten ei ihan koko aikaa voi siellä lojua.
Tässä kohtaa saan kyllä kiittää laiskuuttani, mukavuudenhaluani ja ennakkoluuloisuuttani, kun otin privaattihuoneen halvahkosta ho(s)tellista, enkä ole kuudentoista meksikolais-/suomalais-/japanilaisteinin kanssa samassa huoneessa. Toivottavasti tästä huomiseksi vähän tokenisi, niin ei ihan huoneessa kököttelyksi menisi. Ainakin kevyen kaupunki- tai lähikaupunkikierroksen voisi yrittää tehdä. On nimittäin vähän tylsä tulla Nizzaan asti sairastamaan, vaikkei nyt kovin kallista onneksi ollut, kun lennoista ei tarvinnut itse maksaa. Ja eipähän tarvi kärsiä aurinkolasien kotiin unohtumisesta niin paljoa...
Plussaa edelleen siitä, että muita oireita ei ole, joten olo on kuumeesta huolimatta ihan kohtuullisen hyvä *koputtelee kaikkia hotellihuoneen puupintoja, terkkuja naapureille*. Mukavoittaa myös lentomatkailua.
Päätän sairauskertomukseni ja lähden alakertaan julkaisemaan tätä. Toivottavasti kohta on jotain muutakin kerrottava...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti